Saksan kultavarannot: Bundesbankin kulta
Saksan kultavarantoja hallinnoi Deutsche Bundesbank: vuoden 2025 lopussa niissä oli 3 350 tonnia kultaa, jonka arvo oli noin 395 miljardia euroa. Saksa on siten Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin kullan omistaja. Kultaa säilytetään kolmessa paikassa – Frankfurt am Mainissa, Federal Reserve Bankissa New Yorkissa ja Bank of Englandissa Lontoossa.
Paljonko kultaa Saksalla on?
Bundesbankin vuoden 2025 tilinpäätöksen mukaan sen fyysinen kultavaranto oli 31. joulukuuta 2025 tasan 3 350 285 kilogrammaa eli noin 108 miljoonaa hienounssia. Vuoden lopun hinnalla 3 669,106 euroa unssilta tämä vastasi 395,2 miljardin euron tasearvoa, noin 46 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Varanto pienenee joka vuosi hieman, koska Bundesbank myy kultaa markkinahintaan liittovaltiolle, joka lyö siitä kultakolikoita. Vuonna 2025 määrä oli 1 260 kilogrammaa. World Gold Council listaa Saksan syyskuun 2026 lopussa toiselle sijalle 3 349 tonnilla.
Säilytyspaikat: Frankfurt, New York, Lontoo
Bundesbank julkaisee vuosittain luettelon kaikista harkoistaan säilytyspaikan, harkkonumeron, painon ja pitoisuuden kanssa. Jakauma vuoden 2025 lopussa:
Varannon arvo nousi vuonna 2025 kaikissa kolmessa säilytyspaikassa hieman yli 46 prosenttia kullan euromääräisen hinnan nousun mukaisesti. Määrät pysyivät lähes ennallaan; vain Lontoossa varanto pieneni yhdellä tonnilla 404 tonniin. Kultakolikoita varten liittovaltiolle tehdystä myynnistä Bundesbank sai vuonna 2025 tuloja 112 miljoonaa euroa.
| Säilytyspaikka | Tonnia | Osuus | Arvo (milj. €) |
|---|---|---|---|
| Deutsche Bundesbank, Frankfurt | 1 710 | 51,0 % | 201 727 |
| Federal Reserve Bank, New York | 1 236 | 36,9 % | 145 831 |
| Bank of England, Lontoo | 404 | 12,1 % | 47 657 |
| Yhteensä | 3 350 | 100 % | 395 215 |
Mistä Saksan kulta on peräisin?
Toisen maailmansodan jälkeen liittotasavallalla ei ollut lainkaan kultaa. Varannot kerättiin pääosin 1950- ja 1960-luvuilla vientiylijäämistä. Pelkästään Euroopan maksuunioni, jonka saldot katettiin vuosina 1950–1958 osittain kullalla, toi 1 584 tonnia. Vuoteen 1958 mennessä varanto oli jo 2 345 tonnia, ja se oli suurimmillaan vuonna 1968, 4 033 tonnia.
Vuonna 1979 Bundesbank siirsi noin 740 tonnia Euroopan rahapoliittisen yhteistyön rahastoon; ne palasivat vuonna 1999. Myöhemmin Bundesbank siirsi 232 tonnia Euroopan keskuspankille. Sen jälkeen varanto on pienentynyt vain liittovaltiolle keräilykolikoita varten tehtyjen pienten myyntien vuoksi.
Kotiutus vuoteen 2017 mennessä
Vuonna 2013 Bundesbank hyväksyi uuden säilytyssuunnitelman: vuodesta 2020 alkaen puolet kullasta oli määrä säilyttää Frankfurtissa. Tätä varten Pariisista tuotiin 374 tonnia ja New Yorkista 300 tonnia Frankfurtiin, yhteensä 674 tonnia. Siirto valmistui elokuussa 2017, noin kolme vuotta suunniteltua aiemmin. Sen jälkeen Banque de Francessa ei ole säilytetty Saksan kultaa.
Jokainen harkko tarkastettiin sen saapuessa Frankfurtiin. Bundesbankin mukaan aitoudessa, pitoisuudessa tai painossa ei havaittu poikkeamia.
| Vuosi | Pariisista | New Yorkista | yhteensä |
|---|---|---|---|
| 2013 | 32 | 5 | 37 |
| 2014 | 35 | 85 | 120 |
| 2015 | 111 | 99 | 210 |
| 2016 | 105 | 111 | 216 |
| 2017 | 91 | – | 91 |
Ajankohtainen keskustelu New Yorkin kullasta
Alkuvuodesta 2026 useat poliitikot vaativat, että myös New Yorkissa oleva kulta tuotaisiin takaisin Saksaan. Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel ei näe tähän tällä hetkellä tarvetta. Bundesbank pitää Fediä luotettavana kumppanina ja kertoo tarkistavansa säilytyssuunnitelmaansa säännöllisesti.
Bundesbankin mukaan se punnitsee säilytyspaikkoja valitessaan turvallisuutta, likviditeettiä ja kustannuksia. Lontoo on maailman suurin ja likvidein kullan kauppapaikka. Frankfurtilla on lisäksi symbolinen merkitys luottamuksen osoituksena.
Erityispiirteet
Bundesbank on jo joidenkin vuosien ajan julkaissut harkkoluettelonsa. Luettelossa 31. joulukuuta 2025 tilanteesta on noin 268 000 harkkoa. Jokaisesta harkosta ilmoitetaan harkko- tai sulatusnumero, brutto- ja hienopaino sekä pitoisuus säilytyspaikoittain eriteltynä. Noin 12,5 kilogramman painoinen 400 unssin harkko on nähtävillä Bundesbankin rahamuseossa Frankfurtissa.
