Ranskan kultavarannot: Banque de France ja La Souterraine
Ranskan kultavarannot ovat noin 2 437 tonnia, ja niitä hallinnoi Banque de France. Varanto on pysynyt ennallaan vuodesta 2009. Lähes kaikki kulta säilytetään holvissa syvällä Pariisin pääkonttorin alla, ”La Souterrainessa”.
Paljonko kultaa Ranskalla on?
Banque de France ilmoittaa varannokseen 2 436,8 tonnia, mikä vastaa noin 78,3 miljoonaa unssia. Määrä ei ole muuttunut vuoden 2009 jälkeen, jolloin tehtiin viimeisin myynti. Banque de Francen mukaan varantoa ei myöskään aiota kasvattaa tai pienentää tulevina vuosina.
World Gold Councilin listalla Ranska on viidentenä, kun IMF lasketaan mukaan, heti Italian jälkeen. Kullan osuus Ranskan valuuttavarannoista on noin 81,8 prosenttia. Se on samaa luokkaa kuin Saksan 84,0 prosenttia ja Italian 80,6 prosenttia – kolme suurta euromaata pitää siis varantonsa pääosin kultana.
La Souterraine: holvi Pariisin alla
Suurin osa kullasta on La Souterrainessa, erittäin hyvin suojatussa holvissa noin 27 metriä Banque de Francen Pariisin pääkonttorin alapuolella. Oman kultansa lisäksi pankki säilyttää siellä myös muiden keskuspankkien ja kansainvälisten järjestöjen pienempiä varantoja.
Vuoteen 2017 asti myös Bundesbank säilytti kultaa Pariisissa. Se siirsi 374 tonniaan Frankfurtiin vuosina 2013–2017.
Banque de France ei nimeä muita säilytyspaikkoja. Kun New Yorkin vaihto saatiin päätökseen tammikuussa 2026, Pariisi on tiedotusvälineiden mukaan Ranskan kullan ainoa säilytyspaikka.
Miksi Ranska myi New Yorkissa olleen kultansa?
Viimeiset 129 tonnia, noin 5 prosenttia varannosta eli hieman yli 4,1 miljoonaa unssia, olivat viime aikoihin asti New Yorkissa. Nämä harkot eivät enää täyttäneet Lontoon kultamarkkinoiden nykyisiä standardeja. Pitkän ja riskialttiin kuljetuksen sijaan Banque de France myi ne ja osti saman määrän takaisin nykystandardin mukaisina harkkoina Euroopassa.
Kokonaismäärä pysyi samana. Myynnistä syntyi luovutusvoittoa: 11 miljardia euroa vuonna 2025 ja vuosikertomuksen esittelyn mukaan yhdessä vuoden 2026 kanssa noin 12,8 miljardia euroa. Tiedotusvälineiden mukaan vaihto saatiin päätökseen tammikuussa 2026; siitä lähtien Ranskan kulta on ollut Pariisissa.
Vaikutus Banque de Francen taseeseen
Kultavoitto vaikutti merkittävästi siihen, että Banque de France teki vuonna 2025 8,1 miljardin euron nettotuloksen vuoden 2024 7,7 miljardin euron tappion jälkeen. Näin se pystyi kattamaan aiemmilta vuosilta kertyneet tappiot. Pankin oma pääoma ja arvonmuutosrahastot olivat vuoden 2025 lopussa 283,4 miljardia euroa.
Banque de France korostaa, että päätökselle oli käytännölliset eikä poliittiset syyt. Sisäinen tarkastus oli suositellut New Yorkin varannon nykyaikaistamisen loppuun saattamista.
Tapaus osoittaa, että keskuspankit hallinnoivat kultavarantojaan nykyään aktiivisemmin kuin ennen. Myös De Nederlandsche Bank myi vuonna 2026 osan New Yorkissa olleesta kullastaan ja osti saman määrän takaisin Lontoosta parantaakseen sen myytävyyttä. Bundesbank sen sijaan ei tällä hetkellä näe tarvetta toimiin New Yorkissa olevan 1 236 tonninsa osalta.
Kullan merkitys Ranskalle
Banque de France kuvaa kultaa tärkeäksi varantovaraksi, joka vahvistaa sen tasetta. Viimeisimmän kullanmyyntinsä varannosta se teki vuonna 2009. Sen jälkeen määrä on pysynyt vakaana, eikä pankin mukaan ostoja tai myyntejä ole suunnitteilla.
