Kullan markkinapaikat ja instituutiot

Maailman kultamarkkinoilla ei ole yhteistä kaupankäyntisalia. Kullan hinta syntyy useiden markkinoiden yhteisvaikutuksesta. Ne ovat aktiivisia eri vuorokaudenaikoina, joten kultaa vaihdetaan käytännössä ympäri vuorokauden.

Fyysisen tukkukaupan keskus on Lontoo. Siellä pankit ja kauppiaat käyvät kauppaa keskenään pörssin ulkopuolella (OTC), ja kaupat selvitetään ”loco London” -tilien kautta eli Lontoon holveissa säilytettävällä kullalla. New Yorkissa toimii COMEX, tärkein futuurimarkkina: siellä vaihdetaan vakioituja kultafutuureja, joista useimmat suljetaan ennen erääntymistä ja vain pieni osa selvitetään fyysisellä toimituksella. Shanghaissa Shanghai Gold Exchange ylläpitää Kiinan fyysisen kullan keskusmarkkinaa.

Kolme hintakäsitettä toistuu yhä uudelleen. Spot-hinta on välittömän toimituksen hinta, joka Lontoon markkinoilla tarkoittaa selvitystä kahden pankkipäivän kuluttua kaupasta. Futuuri on sopimus, jolla on kiinteä toimituskuukausi; sen hinta on yleensä hieman spot-hintaa korkeampi, koska rahoitus ja säilytys toimituspäivään asti on hinnoiteltu mukaan. Fixing on puolestaan viitehinta, joka määritetään huutokaupassa kiinteinä kellonaikoina – Lontoossa LBMA Gold Price klo 10.30 ja 15.00 Lontoon aikaa.

Jos seuraat kullan hintaa reaaliajassa, näet yleensä spot-hinnan Yhdysvaltain dollareina troy-unssilta. Grammahinnan saat jakamalla unssihinnan luvulla 31,1035, sillä niin monta grammaa troy-unssissa on. Euromääräisen hinnan saat käyttämällä ajankohtaista valuuttakurssia.

Markkinapaikkojen rinnalla markkinoita muovaavat instituutiot: LBMA asettaa Lontoon harkkojen ja holvien standardit, ICE Benchmark Administration järjestää hintahuutokaupat, World Gold Council julkaisee laajalti siteerattuja kysyntätilastoja ja LPPM vastaa platinasta ja palladiumista.