Kullan pitoisuus ja karaatit: 585-, 750-, 333- ja 999,9-kulta selitettynä
Kullan pitoisuus ja karaatit kertovat, paljonko puhdasta kultaa korussa, kolikossa tai harkossa on. Kun haluat arvioida romukullan, perintöesineiden tai sijoituskullan arvon, tarvitset vain tämän luvun, painon ja puhtaan kullan ajankohtaisen grammahinnan.
Mitä pitoisuus tarkoittaa?
Pitoisuus kuvaa puhtaan jalometallin osuutta koko seoksesta. Se ilmoitetaan tuhannesosina. Leimalla 585 merkitty sormus sisältää siis 585 osaa kultaa tuhannesta; loput ovat muita metalleja, kuten hopeaa, kuparia tai palladiumia.
Nämä lisäaineet eivät ole vika. Puhdas kulta on hyvin pehmeää ja naarmuuntuu helposti, joten jokapäiväisessä käytössä olevissa koruissa käytetään yleensä kovempia seoksia. Lisätyt metallit määräävät myös värin: kun kuparia on enemmän, syntyy punakultaa, kun taas palladium tai hopea tuottaa valkokultaa.
Sijoitusharkot ja monet sijoituskolikot sen sijaan valmistetaan lähes puhtaasta kullasta, jonka pitoisuus on 999,9 tuhannesosaa. Niissä ratkaisee metallin arvo, ei kovuus.
Karaattien muuntaminen pitoisuudeksi
Karaatti on vanhempi yksikkö. Se jakaa kokonaisuuden 24 osaan. 24 karaattia on puhdasta kultaa; 18 karaattia tarkoittaa 18 osaa 24:stä eli 75 %. Muunnos on yksinkertainen: pitoisuus = karaatit ÷ 24 × 1 000. Toisinpäin karaatit = pitoisuus ÷ 1 000 × 24.
Saksassa koruissa on yleensä tuhannesosina ilmoitettu leima. Monissa Aasian ja Lähi-idän maissa 21 ja 22 karaattia ovat tavallisia. Myös tunnettu sijoituskolikko Krugerrand on valmistettu 22 karaatin kullasta.
| Leima | Karaatit | Kultapitoisuus | Tyypillinen käyttö |
|---|---|---|---|
| 333 | 8 karaattia | 33,3 % | edulliset korut Saksassa |
| 375 | 9 karaattia | 37,5 % | korut, esim. Isossa-Britanniassa |
| 585 | 14 karaattia | 58,5 % | tavalliset arkikorut |
| 750 | 18 karaattia | 75,0 % | laadukkaat korut, kellot |
| 875 | 21 karaattia | 87,5 % | korut Lähi-idässä |
| 916 | 22 karaattia | 91,6 % | korut Aasiassa, Krugerrand (916,7) |
| 999,9 | 24 karaattia | 99,99 % | sijoitusharkot, monet sijoituskolikot |
Paljonko 585-kulta on arvoltaan grammalta?
Materiaaliarvo riippuu kolmesta tekijästä: painosta, pitoisuudesta ja puhtaan kullan grammahinnasta. Kaava on: paino grammoina × pitoisuus ÷ 1 000 × kullan grammahinta.
Esimerkki, jossa puhtaan kullan oletettu hinta on 120 € grammalta: yksi gramma 585-kultaa sisältää 0,585 g puhdasta kultaa, joten sen materiaaliarvo on 70,20 €. 750-kullalla eli 18 karaatilla arvo on 90,00 €, 333-kullalla 39,96 €. 21 karaatilla (875) tulos on 105,00 €, 22 karaatilla (916) 109,92 €. Käytä todellisessa laskelmassa päivän ajankohtaista hintaa.
Kauppiaiden ostohinnat ovat tätä materiaaliarvoa alhaisempia. Romukulta on sulatettava ja puhdistettava, ja kauppias huomioi kulut ja katteen. Vertaa siksi useita tarjouksia ja kysy, mihin kullan hintaan ja mihin vähennykseen ne perustuvat.
Miksi 585 eikä 583?
Matemaattisesti 14 karaattia vastaa tasan 583,3 tuhannesosaa. Leima on silti 585. Se on tarkoituksella asetettu hieman laskennallista arvoa korkeammaksi, jotta seos saavuttaa ilmoitetun kultapitoisuuden varmasti. Sama koskee 333-kultaa: 8 karaattia on laskennallisesti 333,3 tuhannesosaa.
Käytä arvonmäärityksessä leimattua lukua. Jos perintöesineessä ei ole luettavaa leimaa, kauppias tai kultaseppä voi määrittää pitoisuuden testihapolla tai röntgenfluoresenssilaitteella.
Sijoituskullan pitoisuus
Jotta harkot katsotaan Saksassa arvonlisäverottomaksi sijoituskullaksi, § 25c UStG (Saksan arvonlisäverolaki) edellyttää vähintään 995 tuhannesosan pitoisuutta. Kultakolikoiden on oltava vähintään 900 tuhannesosaa ja täytettävä lisäksi muita ehtoja. Korut eivät ole koskaan sijoituskultaa, vaikka ne olisi valmistettu 750- tai 999-kullasta.
Tukkumarkkinoilla sovelletaan London Bullion Market Associationin standardia: myös Good Delivery -harkossa on oltava vähintään 995 tuhannesosaa kultaa. Yksityisasiakkaille tarkoitettujen pienempien sijoitusharkkojen pitoisuus on yleensä 999,9 tuhannesosaa.
