Kullan aitouden testaus: väärennettyjen kultaharkkojen ja -kolikoiden tunnistaminen
Kullan aitouden voi testata luotettavimmin yhdistämällä yksinkertaiset mittaukset ja laitetestit. Useimmat väärennökset paljastuvat jo painon ja mittojen perusteella. Kehittyneet väärennökset, joissa on volframiydin, voidaan sen sijaan havaita vain menetelmillä, jotka näkevät metallin sisään.
Millaisia väärennöksiä on olemassa?
Yksinkertaiset väärennökset koostuvat epäjalosta metallista, jonka päällä on ohut kultakerros. Ne ovat yleensä liian kevyitä tai niiden mitat ovat vääriä. Kehittyneempiä ovat harkot tai kolikot, joissa on volframiydin. Volframin tiheys on lähes sama kuin kullan, joten paino ja mitat täsmäävät usein.
Lisäksi on aitoja kultakolikoita, joita kaupataan harvinaisina vuosikertoina, sekä tunnettujen valmistajien jäljiteltyjä pakkauksia tai sertifikaatteja. Harkoissa sarjanumeron tarkistaminen kuuluu testiin.
Ensimmäinen testi: paino ja mitat
Jokaisella sijoituskolikolla ja jokaisella merkkiharkolla on valmistajan vahvistamat tekniset tiedot. Unssin Krugerrand painaa 33,93 g, on 32,77 mm leveä ja 2,84 mm paksu. Unssin Wiener Philharmonikerin halkaisija on 37 mm, Maple Leafin 30 mm. Kun käytössäsi on 0,01 gramman tarkkuudella mittaava tarkkuusvaaka ja työntömitta, voit tarkistaa nämä arvot muutamassa minuutissa.
Jos paino poikkeaa mittojen ollessa oikeat tai mitat eivät täsmää painon ollessa oikea, se on selvä varoitusmerkki. Samankokoinen kullattu hopealaatta painaisi vain vähän yli puolet, koska hopean tiheys on 10,49 g/cm³ ja kullan 19,32 g/cm³.
Miksi magneetti, happo ja tiheys eivät riitä
Kulta ei ole magneettista. Magneettitesti paljastaa siksi raudasta tai teräksestä tehdyt väärennökset. Volframi ei kuitenkaan myöskään ole magneettista, joten testistä ei ole apua laadukkaita väärennöksiä vastaan.
Testihappo ja röntgenfluoresenssianalyysi määrittävät kultapitoisuuden luotettavasti – mutta vain pinnalta. Jos volframiydin on päällystetty paksulti aidolla kullalla, se läpäisee molemmat testit. Tiheyden mittaaminen vesihauteessa ei myöskään paljasta volframia luotettavasti, koska ero kultaan, 19,25 verrattuna 19,32 g/cm³:iin, on hyvin pieni.
Testausmenetelmät, jotka mittaavat sisäosaa
Ultraäänilaitteet mittaavat, kuinka nopeasti ääniaallot kulkevat metallin läpi. Ääni kulkee volframissa huomattavasti nopeammin kuin kullassa, joten vieras ydin erottuu. Muut laitteet käyttävät sähkömagneettisia menetelmiä ja mittaavat johtavuutta tiettyyn syvyyteen asti.
Ammattimaiset kauppiaat käyttävät tällaisia laitteita ostaessaan. Yksityishenkilölle laitteen hankinta ei yleensä kannata. Anna siksi epäselvää alkuperää olevat kappaleet alan kauppiaan testattaviksi ennen kuin ostat ne.
Turvallinen osto monimutkaisen testauksen sijaan
Tehokkain suoja on lähteen valinta. Osta vakiintuneilta kauppiailta, jotka hankkivat tavaransa suoraan rahapajoista tai jalostamoista. LBMA:n Good Delivery -listalla olevien valmistajien harkoissa on sarjanumerot, ja ne toimitetaan usein sinetöidyssä pakkauksessa.
Ole varovainen tarjousten kanssa, jotka ovat selvästi markkinahintaa alhaisempia, yksityismyynneissä ilmoituspalstojen kautta ja myyjien kanssa, jotka luovat aikapainetta. Kullan arvoa alhaisemmassa hinnassa ei ole aidon kullan kohdalla taloudellisesti mitään järkeä.
Ulkoiset tuntomerkit: lyönti, reuna ja väri
Aidoissa sijoituskolikoissa on terävä ja yksityiskohtainen lyönti. Epäselvät ääriviivat, ilmakuplat, epätasaiset kirjaimet tai toisiinsa nähden vinossa olevat etu- ja kääntöpuoli ovat varoitusmerkkejä. Vertaa kolikkoa mieluiten valmistajan kuviin tai kappaleeseen, jonka aitous on varmistettu.
Myös väri antaa vihjeitä. Puhtaalla, 999,9 tuhannesosan kullalla on täyteläinen keltainen sävy. Krugerrand näyttää kuparipitoisuutensa vuoksi punertavammalta. Väri, joka ei vastaa ilmoitettua pitoisuutta, on syy tarkempaan tarkistukseen. Harkoissa kannattaa katsoa sarjanumeroa ja sertifikaattia. Jotkut valmistajat antavat tarkistaa numeron verkossa.
