Kullasta on tulossa keskuspankkien strateginen valuutta

Kultaa kutsutaan usein kriisivaluutaksi. Tämä kuvaus on kuitenkin nykyään liian kapea. Yhä useammat keskuspankit pitävät kultaa strategisena osana valuuttavarantojaan. Kyse ei ole enää vain inflaatiosuojasta tai turvasta markkinoiden turbulenssissa, vaan geopoliittisesta riippumattomuudesta ja valtion varallisuuden hajauttamisesta.

Tämä kehitys näkyy erityisen selvästi Kiinan kohdalla. Samalla kun Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjojen osuus Kiinan valuuttavarannoissa on laskenut tasaisesti useiden vuosien ajan, kullan osuus on kasvanut vuosia. Tämä kehitys edustaa maailmanlaajuista trendiä.

Miksi kulta on niin houkuttelevaa keskuspankeille

Kullalla on ominaisuuksia, joita tuskin mikään muu varantokohde yhdistää. Se ei ole riippuvainen velallisen luottokelpoisuudesta, siihen ei liity vastapuoliriskiä ja se hyväksytään maailmanlaajuisesti likvidinä omaisuuseränä. Erityisesti geopoliittisten jännitteiden, lisääntyvien pakotteiden ja korkean valtionvelan aikana tämä riippumattomuus korostuu.

Lisäksi kulta arvostetaan riippumatta yksittäisistä valuutoista. Keskuspankeille tämä merkitsee varantojen lisävakautta, kun valuutat tai joukkovelkakirjamarkkinat joutuvat paineen alle.

Numerot puhuvat puolestaan

World Gold Council raportoi, että keskuspankit ovat kasvattaneet kultavarantojaan viimeisten neljän vuoden aikana keskimäärin noin 1 000 tonnilla vuodessa. Tämä on noin kaksinkertainen määrä edellisen vuosikymmenen keskiarvoon verrattuna. Tuoreessa keskuspankkikyselyssä 89 prosenttia vastanneista keskuspankeista odottaa maailmanlaajuisten kultavarantojen kasvavan edelleen seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Myös raportoidut ostot osoittavat, että erityisesti Kiinan, Puolan, Kazakstanin ja Uzbekistanin kaltaiset maat laajentavat varantojaan jatkuvasti. Pelkästään toukokuussa keskuspankit ostivat maailmanlaajuisesti netto 41 tonnia kultaa.

Nykyinen kehitys

Myös viime päivinä on käynyt selväksi, että kullalla on edelleen strateginen merkitys keskuspankeille. Etelä-Korean keskuspankki ilmoitti ensimmäistä kertaa 13 vuoteen aikovansa hankkia kultaa suoraan kotimaisilta tuottajilta. Tavoitteena on valuuttavarantojen laajempi hajauttaminen ja vahvempi huoltovarmuus.

Mikä on kullan rooli tulevaisuudessa?

Jää nähtäväksi, tuleeko kullalla olemaan tulevaisuudessa entistä vahvempi rooli kansainvälisessä finanssijärjestelmässä. Varmaa on kuitenkin se, että keskuspankit ympäri maailmaa suuntaavat varantostrategiansa pitkälle aikavälille ja kullalla on niissä vakiintunut paikka.

Kehitys viittaa siihen, ettei kultaa pidetä enää pelkästään kriisisuojana. Sen sijaan siitä on tulossa yhä enemmän geopoliittisesti neutraali varantokomponentti, joka voi luoda luottamusta, kun poliittiset tai taloudelliset riskit vaikuttavat voimakkaammin perinteisiin sijoituskohteisiin.

Sijoittajille tämä ei ole ostosuositus. Se kuitenkin osoittaa, kuinka pitkäjänteisesti ja strategisesti valtiolliset instituutiot ajattelevat varallisuuden turvaamista. Jos haluaa ymmärtää kultamarkkinoita, ei tule katsoa vain kullan hintaa, vaan myös keskuspankkien toimintaa.

Pysykää kaukonäköisinä

Terveisin Helge Peter Ippensen