Historiassa on toistuvasti tapahtunut, että valtio on kieltänyt yksityishenkilöiltä kullan kaupan ja omistuksen, rajoittanut sitä tai asettanut sille sanktioita. Globaalien kriisien valossa ekonomistit varoittavat jälleen mahdollisesta kultakiellosta. Mutta onko tällainen skenaario nykyään todella realistinen ja miten sijoittajat voivat suojautua tehokkaasti?
Mitä kultakielto oikeastaan tarkoittaa?
Termiä "kultakielto" käytetään usein pelotteena, mutta sen konkreettinen muoto voi vaihdella. Periaatteessa erotetaan kaksi eri ankaruusastetta:
- Omistuskielto ja konfiskointi: Yksityishenkilöt velvoitetaan lailla luovuttamaan sijoituskultansa (harkot ja kolikot) valtiolle. Vastineeksi he saavat korvauksen paperivaluutassa valtion määräämällä (usein keinotekoisen alhaisella) kurssilla. Korut ja keräilykolikot (numismatiikka) on yleensä rajattu tämän ulkopuolelle.
- Kaupankäyntikielto: Omistus säilyy laillisena, mutta yksityinen kaupankäynti kielletään. Kauppiaat eivät saa enää myydä kultaa yksityishenkilöille tai ostaa sitä heiltä. Tämä kuivattaa markkinat.
Historialliset kultakiellot: Katsaus menneisyyteen
Kultakiellot eivät ole nykyajan salaliittoteoreetikoiden keksintöä, vaan historiallisia tosiasioita. Niitä ei esiintynyt ainoastaan totalitaarisissa hallinnoissa, vaan myös vakiintuneissa demokratioissa. Tavoite oli lähes aina sama: säilyttää valuutan hallinta ja estää pääomapako.
USA ja ”Emergency Banking Act” (1933)
Tunnetuin esimerkki on Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin antama Executive Order 6102. Keskellä suurta lamaa Yhdysvaltain kansalaisten oli luovutettava kultansa valtiolle 14 päivän kuluessa hintaan 20,67 dollaria unssilta. Pian sen jälkeen valtio devalvoi dollarin ja nosti kullan hinnan kansainvälisissä transaktioissa 35 dollariin – valtava voitto valtionkassalle säästäjien kustannuksella. Kielto kesti vuoteen 1974 asti.
Saksa ja Eurooppa
Weimarin tasavallassa kullan omistusta rajoitettiin jo vuonna 1923 hyperinflaation torjumiseksi. Kansallissosialistisessa Saksassa yksityinen kullan omistus ja kauppa kriminalisoitiin ankarasti. ”Devisenschutzkommandos” takavarikoivat jalometalleja. Myös Iso-Britannia kielsi vuonna 1966 yli neljän kultakolikon omistuksen tukeakseen Englannin puntaa.
| Maa | Ajanjakso | Tausta ja toimenpiteet |
|---|---|---|
| Saksa (Weimar) | alkaen 1923 | Taistelu hyperinflaatiota vastaan; valuuttojen ja jalometallien pakkovaihto. |
| USA | 1933 – 1974 | Executive Order 6102. Yksityisen kullan omistuksen kielto (paitsi korut) dollarin vakauttamiseksi. |
| Australia | 1959 – 1976 | Banking Act Part IV. Kansalaisten oli vaihdettava kulta paperirahaan maan valuutan suojelemiseksi. |
| Iso-Britannia | 1966 – 1979 | Exchange Control Act. Yli neljän kultakolikon omistuskielto punnan tukemiseksi. |
| Intia | 1963 – 1990 | Gold Control Act. Omistuksen ja kaupan tiukka sääntely ulkomaankaupan alijäämän hallitsemiseksi. |
Skenaariot: Milloin uusi kultakielto voisi tulla?
Historiallisesti tarkasteltuna kultakiellot ovat palvelleet raunioituneen valtiontalouden kunnostamista. Nykyään olemme samankaltaisten haasteiden edessä. Mitkä skenaariot voisivat laukaista tällaisen radikaalin askeleen?
- Velkaloukku ja valuuttaromahdus (Euro/USD): Jos luottamus fiat-valuuttoihin romahtaa, ihmiset pakenevat reaalivarallisuuteen. Tämän pääomapaon pysäyttämiseksi valtio voisi sulkea ”kulta-hätäuloskäynnin”.
- Digitaalisen keskuspankkirahan (CBDC) käyttöönotto: Digitaaliset valuutat mahdollistavat täydellisen valvonnan. Kulta on anonyyminä maksuvälineenä tämän järjestelmän luonnollinen kilpailija, ja se voitaisiin kieltää CBDC:n käytön pakottamiseksi.
- Geopoliittinen eskalaatio: Sota-aikoina valtiot turvautuvat usein kansalaistensa varallisuuteen (”omaisuuden tasaus”) rahoittaakseen varustelumenoja.
Kaupankäyntikiellon ansa ja ratkaisu: Maantieteellinen hajauttaminen
Usein huomiotta jätetty riski on pelkkä yksityishenkilöiden kaupankäyntikielto (B2C). Jos et saa enää laillisesti myydä kultaasi ja samalla vienti rajan yli kielletään, varallisuutesi on ansassa. Paikallisesti arvo laskee rajusti, koska laillisia ostajia ei ole – jäljelle jäisivät vain riskialttiit pimeät markkinat.
Miksi säilytys EU:n ulkopuolella on järkevää
Tämän skenaarion välttämiseksi asiantuntijat suosittelevat maantieteellistä hajauttamista:
- Säilytys EU:n ulkopuolella: On suositeltavaa säilyttää merkittävä osa kultavarannoista EU:n välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella (esim. Sveitsissä, Liechtensteinissa tai Singaporessa). EU:n laajuinen kultakielto tai pääomaliikkeiden rajoitukset eivät ulotu sinne välittömästi. Jos kaupankäynti EU:ssa kielletään, kultasi säilyy ulkomailla vaihdettavana ja likvidinä.
- Kotona vain ”käyttövarasto”: Kotona tulisi säilyttää vain pieniä määriä – ikään kuin ”pahan päivän varana” äärimmäisiä kriisitilanteita varten. Tähän soveltuvat pienet yksiköt (esim. 1/10 unssia tai tunnetut sijoituskolikot), jotka voivat hätätilanteessa toimia vaihdon välineenä. Suurten määrien säilyttäminen kotona ei sisällä ainoastaan varkausriskiä, vaan tekee sinusta haavoittuvan mahdollisten kotietsintöjen yhteydessä kiellon sattuessa.
Johtopäätös: Kulta säilyy lopullisena turvasatamana
Kultakielto on ”pahin mahdollinen skenaario”. Mutta juuri siksi, että kulta on niin vaikeasti valtion saatavilla, se säilyy yhtenä tärkeimmistä varallisuuden vakuutuksista. Se, joka omistaa fyysistä kultaa – mieluiten maantieteellisesti hajautettuna – hallitsee arvoa pankkijärjestelmän ulkopuolella.
Vaikka me Spargoldilla toivomme, että kaupankäynti säilyy aina vapaana, historia osoittaa: valmistautuminen on kaikki kaikessa. Koronatoimenpiteet osoittivat meille, kuinka nopeasti valtio voi poikkeustilanteessa rajoittaa kansalaisoikeuksia merkittävästi ja ottaa käyttöön ulkonaliikkumiskieltoja, kokoontumisrajoituksia ja muita toimenpiteitä. Tätä taustaa vasten edes osittainen kullan kaupankäynnin rajoittaminen ei vaikuta täysin poissuljetulta, vaikka se koskettaisi vain pientä osaa väestöstä.
Hyödynnä vapauden aika ja rakenna salkustasi kriisinkestävä. Sovelluksemme kautta tarjoamme turvallisen pääsyn jalometalleihin, jotka on varastoitu EU:n ulkopuolelle, alkaen 5 eurosta – järkevä lisä jokaiselle, joka haluaa suojata varallisuuttaan pitkällä aikavälillä.
Pysykää kaukonäköisinä
Teidän Nils Gregersen